muutto, rakenneultra ja raskausviikko 20.

Mä saavutin viime tiistaina normaalin raskauden arvioidun puolivälin! Toisaalta mun puoliväli on voinut olla jo kolme tai kaks viikkoa sitten. Sitä kun ei tiiä kun vasta synnyttäessä. Toivon tietenkin että saisin pitää vauvoja kohdussa mahdollisimman pitkään, että heillä olis parhaat mahdolliset voimavarat suureen ja kylmään maailmaan siirtymistä varten. Laskettu aika olisi siis 11.3, mutta rakenneultrassa kätilö kertoi taas kerran kaksosten syntyvän yleensä 35-36 viikon hujakoilla ja puhui kuin se olisi meidänkin kohdalla just niin... No joka tapauksessa rakenneultra meni hyvin, vaikkain lääkäri oli maailman tylyin ja hiljaisin, enkä saanut siltä mitään tietoa irti koko ultauksesta. Viime raskaudessa kummankin ultauksen tekijät selitti koko ajan mitä ultrassa näkyi ja mitä tutkitaan ja miksi. Nyt kysyin lääkäriltä että näyttääkö kaikki suurin piirtein normaalilta kun ei oikein kommenttia saa ja pitkä hiljaisuus ja tarkka sydänten syynääminen alkoi jo huolestuttaa, niin vastaukseksi sain äkäisellä äänensävyllä että "minä kyllä kerron sitten jos on jotain kertomisen aihetta tai poikkeavaa."  SELVÄ. Me oltiin kaikki kolme siinä huoneessa koko ultran (45min) ajan ihan hiljaa ja lopuksi lääkäri sanoi kysyttäessä että toinen on poika ja toisellä kun ei pojan vehkeitä näy niin taitaa olla tyttö. OK. Kiitos tiedosta. Loppusanat kuuluivat että "ensikerralla katsotaan sydäntä paremmin kun nyt oli huono asento vauvalla ja mulla vähän kiire. Moimoi."
Lähettiin huoneesta sanomatta oikeestaan yhtään mitään. Oltiin iloisia että kaikki oli vauvoilla hyvin ja että saataisiin kumpaakin sukupuolta, niinkuin oltiin toivottukin, mutta sanaa ei tullut suusta. Vähän ajan päästä alettiin päivittelemään lääkärin tylyyttä ja huonoja kommunikointitaitoja, mutta kaikki ei oo veistetty samasta puusta ja toivottavasti seuraavalla kerralla meille sattuu parempi lääkäri.

it's a boy! And a girl!

Muutto lähenee päivä päivältä ja meillä on enää 4 kokonaista päivää saada kaikki tän kämpän tavarat kasaan, siivota koko asunto ja kuljettaa kaikki uuteen kämppään ja saada sekin vielä kodin näköiseks tai edes siihen kuntoon että siellä voi asua. Meillä on siis pakattuna 1 pahvilaatikko ja sekin on ollut purkamatta edellisestä muutosta asti, eli voi melkeen sanoa että ei olla pakattu yhtään. Tosi vaikee on tosin pakata yksin Kasperin hilluessa vieressä ja sitten kun Antti pääsee viimein illalla töistä niin ollaan kumpikin niin väsyneitä että hoidetaan Kasperille iltatoimet ja viedään se nukkumaan. Eilen mun piti alottaa siivoominen ja pakkaaminen heti kun K on nukahtanut mut mä nukahin ite samalla. Eli kaikki siirtyy taas tälle päivälle. Viimeks alotettiin pakkaaminen kuukautta ennen muuttoa ja silti tuli hirvee kiire lopussa. Nyt ollaan alottelemassa neljää päivää ennen H hetkeä ja voin vaan kuvitella minkälainen kaaos tästä vielä tulee.. Ei auta ku toivoo parasta!

Soittelin eilen jo Laukaan kuntaan ja kyselin mahdollisia perhepäivähoitajia kylältä ja kävi ilmi että heitä on siellä peräti 20 kappaletta! Mä oon tullu siihen tulokseen että parempi pienessä ryhmässä hyvän hoitajan kanssa, kuin isossa ryhmässä huomioimattomana esimerkiksi kolmen eri aikuisen kanssa. Meinataan laittaa Kasper lähiaikoina hoitoon ihan vaan sen takia että mulla ei oo enää voimia riekkua sen kanssa entiseen malliin enkä mä jaksa sitä enää kanniskella sylissäkään tai nostella niinkuin ennen. Pelkästään lelujen kerääminen alkaa supistamaan enkä halua maata sohvalla ja luulla että Kasperille ei tuu tylsää omien lelujensa kanssa keskenään, kun tiedän että sillä tulee. Toisaalta mua kalvaa syyllisyys siitä että en voi olla Kasperin kanssa niin paljon kuin voisin jos en olis raskaana ja vieläpä kaks vauvaa mahassa! Mietittiin aluksi siis että Kasper olis esimerkiksi kolme päivää viikossa aina Antin työ/koulupäivän ajan hoidossa ja kaks muuta päivää mun kans kotona. Jos tilanne muuttuu niin etttä joutuisin jossain vaiheessa esimerkiksi vaikka vuodelepoon niin on helpottavaa tietää että Kasper voi olla hoidossa enemmänkin, eikä se tulisi K:lle puskasta joutua yhtäkkiä vieraaseen perheeseen päiväks leikkimään, kun on kerennyt jo tutustua siihen porukkaan ja taloon. Hakemuksen teen netissä ensiviikolla ja katson minkälaisia paikkoja on vapaana. :)

Nyt eletään parhaillaan raskausviikkoa 20. Aika menee niin nopeesti et mua oikeen huimaa. Maha kasvaa tosi vauhdilla ja tunnen hyvin jo muksujen potkut ja myllerrykset. Tää on tosin vielä ihan pientä verrattuna siihen mitä tulee olemaan, kun yhden lapsen raskausaikanakin alkoi loppupuolella olla melko tukalat oltavat! 

Mä oon vaan niin onnellinen jos kaikki menee hyvin ja saan maaliskuussa kaks tervettä vauvaa syliin ja vältyttäis pitkiltä sairaalajaksoilta, joita joskus kaksosilla on jos syntyvät keskosina. Maaliskuuta odotellessa! <3 

Kaksoset raskausviikolla 20.